Olisiko nyt aika satsata lääkekehitykseen?
Eilisen sinänsä surulliset Talvivaara ja Microsoft uutiset osoittavat kuinka haavoituva on yksipuolinen elinkeinorakenteemme. Maailmanlaajuisesti suurimpia kasvualoja on lääkekehitys. Maailmalla myydään yli 40 lääkettä yli miljardilla € vuodessa ja lähes kaikkia näitä myydään tällä voluumilla vuosikausia. Suomessa vastaava esimerkki on alunperin Leiraksen kehittämä Mirena jota Bayer edelleen valmistaa Turussa ja jonka vuosittainen myynti on lähes 800 miljoonaa euroa.
Täten lääkekehityksestä olisi löydettävissä kansantaloudellisesti merkittävä uusi elinkeino Suomeen. Ongelmana vain on se että Suomessa ei ole valtio pitänyt huolta lääkekehityksen edellytyksistä. Lähes kaikissa kilpailijamaissa tämä on hoidettu kuntoon perustamalla lääkekehityskeskus joka kehittää yliopistotutkimuksen perusteella lääkemolekyylejä yritysten käyttöön. Tällaisen keskuksen vuosikustannuset olisivat noin 4 miljoonaa € ja perustuen kilpailijamiden kokemuksiin nämä keskukset tulevat kannataviksi noin 10 vuodessa. Eli 40 miljoonan € sijoituksella luotaisiin Suomeen merkittävä uusi elinkeino ja vientitulojen lähde. Idea on esitelty nykyiselle hallitukselle mutta se ei ole sille kelvannut. Hallitus sen sijaan mielummin rakentaaa navettoja ja käyttää huomattavasti suuremman rahoituksen autoveron alennukseen. Olisiko nyt oikeasti aika kypsä päästää irti menneestä ja ottaa tosissaan tarve uusien menestysalojen perustamiselle.
Olen vuosikausi seurannut lääkekehitystä. Biotie on yritys, joka on kehittänyt ja kehittää edelleenkin useita erilaisia lääkkeitä. Se sai Euroopan markkinoille viime vuonna lääkkeen, jolla voidaan hoitaa alkoholisteja. Muutama muu lääke on jo testeissä loppusuoralla. Miten siinä sitten kävikään, kun yritys on saamassa valmiiksi tuotteita, niin jenkit ostavat yrityksen halvalla, kaikki osakkeet. Näin meillä toimitaan. Lääkkeiden kehittäminen on erittäin kallis ja pitkä prosessi, sillä markkinoille pääsemiseksi on läpäistävä useita testejä ja niiden tekeminen vie paljon aikaa. Miksi siis tämäkin lähes valmiita tuotteita aikaan saanut firma myytiin? Suomessa ei ole varaa rikastua eikä muuttua varakkaaksi. Sen mahdollisuuden tarjoilemme muille.
Ilmoita asiaton viesti
Olet aivan oikeassa, tätä on ollut surullista seurata. 2000 luvun puolivälissä oli erittäin lupaava vaihe joka katkesi kuin kananlento kun Esko Aho Sitran johtajana päätti lopettaa lääkekehityksen tukemisen ja veti maton alta usealta lupaavalta alkuvaiheen yritykseltä. Lääkehityksessä onnistuminen vaatti vuosikymmenien pitkäjänteisen sitoutumisen valtiolta ja tähän ei meidän maatalous ja IT uskovaisilla hallituksillamme, ml. nykyinen, ole riittänyt ymmärrystä. Mahdotonta se ei ole, sen osoittaa esimerkit samankokoisista maista, mutta älykkäämpää hallitusta se vaatisi.
Ilmoita asiaton viesti
Terve. Melko vahvaa näkemystä pistätte tässä peliin Esko Ahon aikaisesta Sitrasta. Nyt tarvittaisiin mielestänne siis älykkäämpää hallitusta. Saanen kysyä vihreitä edustavalta professorilta, että millainen se arvionne mukaan olisi?
Ilmoita asiaton viesti
Tämä Ahon rooli SItrassa on aivan yleisesti tunnettu asia, kysykää keneltä vain lääkekehityksessä silloin mukana olleista. Älykkäämpi hallitus on sellainen joka perustaa päätöksensä tutkittuun tietoon eikä idealistiseen paatokseen. (Lähes) kaikissa kilpailijamaissamme on tiedeministeri, siitä olisi hyvä aloittaa. Saksassa hän on yliopiston entinen rehtori ja USA:ssa Harvardin yliopiston professori.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos vastauksesta!
Ilmoita asiaton viesti
Jos yleisönosasto- ja mielipidekirjoituksista jotakin voidaan päätellä, niin maassamme on huomattavan suuri vähemmistö, joka suhtautuu lääkehoitoihin jyrkän kielteisesti ja näkee niissä lääkärien ja teollisuuden keskinäisen salaliiton riistämässä potilaita ja veronmaksajia, jopa huumekauppaan rinnastettavia piirteitä.
Näistä äkkivääristä fanaatikoista merkittävä osa vaikuttaa Vihreiden kannattajilta, joten onko blogistilla tiedossaan keinoja vaikuttaa, ettei vihamielinen asenne johda samanlaisiin tuhotöihin ja sabotaasiin kuin turkisteollisuudessa?
Ilmoita asiaton viesti
Olen itsekin vastaavaa ihmetellyt. Tottakai tässäkin on osa totuutta, eli lääkeyhtiöt ovat jääneet kiinni epäeettisistä toimintatavoista, mutta en silti ymmärrä tällaisia kommentteja. Lääkekehityksen kautta elämme huomattavasti parempaa elämää ja jokainen voi miettiä tätä kun itse tai läheinen seuraavan kerran sairastuu vakavasti Haluatko todella että niitä uusia lääkkeitä joilla sinua hoidataan ei olisi olemassa.
Ilmoita asiaton viesti
Sama asia on Cleantech-alalla ja innovaatioissa, jonka alan pääomasijoittajat tietävät. Vaikka luonnonilmiö taipuisi innovaatioon, innovaatiosta kaupallisen tuotteen työstäminen kestää vuosia, jopa vuosikymmeniä. Silti on aika tavallinen harha, että alalla voisi olla odotettavissa mullistavia tuotteita samaa vauhtia kuin IT-alalla, jossa ideasta kaupalliseen tuotteeseen saattaa mennä puoli vuotta. Voidaan siis olla läpimurron kynnyksellä, mutta malttia silti tarvitaan kynnyksen ylittämiseen.
Cleantech-alalla pk-sektorilta meiltä puuttuu korkean teknologian yritykset. Pellepelottomia meillä on, mutta heillä ei välttämättä ymmärrystä siitä, mitä resursseja ja osaamista kaupallistaminen vaatii.
Ilmoita asiaton viesti
Meillä pitäisiki luoda ketju, joka hanskaa eri vaiheet tuotekehityksestä kaupallistamiseen ja markkinointiin. Se varmasti puuttuu. Meillä on aina ollut näitä pelle pelottomia, joilla on ollut hyviä ideoita, mutta niistä moni on jäänyt hyödyntämättä. Varmasti Patentti ja rekisterihallituksessa on vaikka kuinka paljon näiden valopäiden kehittämiä ideoita dokumentoituinakin. Miksi sitten kaikki on jäänyt siihen? Miten luotaisiin tuo ketju?
Olin tutustumassa Aalto Yliopiston Design Factoryyn. Siellä luodaan uutta. Menossa on kolmisenkymmentä projektia. Kiinnostavia. Jopa Design Factory idea on levinnyt laajalle: Melbourne, Shanghai, Geneve, Santiago, New York.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä ketju on jo luotu kaikissa kilpailijamaissa ja sen nimi on lääkekehityskeskus. Tässä linkit muutamaan hyvään esimerkkiin maailmalta: http://www.cdrd.ca, http://www.cd3.eu, http://www.lead-discovery.de//home?lang=en
Eli mitään ei tarvitse enää keksiä vaan ainoastaan saada rahoitus tälle. Ajatus esitelty kaikille eduskuntapuolueille sekä seminaarin että kirjallisen materiaalin muodossa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos homma ei maksa kuin 40 miljoonaa kymmeneksi vuodeksi, niin luulisi tuon rahan olevan kerättävissä sieltä missä osataan oikeasti laskea, kannattaako tämä sijoitus – ei tähän(kään) valtiota tarvita!
Westermarck voi varmaan korjata, missä olen ymmärtänyt väärin kun olen ymmärtänyt uusien lääkkeiden kehittämisen olevan niin järjettömän kallista ja pitkä-aikaista hommaa, ettei maailman novartikseilla, glazoilla, pfizereillä tai bayereilläkään tahdo rahat (lue – miljardit!) siihen riittää.
Ps. Kommenttien ”esitarkastus” ei ole tätä päivää. Ei varsinkaan tämän alan kirjoituksen yhteydessä.
Ilmoita asiaton viesti
Tällä summalla siis perustettaisiin lääkekehityskeskus joka tekee perustutkimuksen tuloksiin perustuen lääkemolekyylin joka sitten myydään varsinaisille lääkeyrityksille kuten mainitsemasi yritykset. Toinen vaihtoehto on että molekyylin ympärille perustetaan start-up firma.
Nämä korkeat kustannukset joihin viittaat liittyvät sitten tämän molekyylin jatkokehitykseen ja kliinisiin kokeisiin joista vastaa sitten seuraavassa vaiheessa firmat. Lääkekehityskeskus kuitenkin tarvitaan koska jos ei ole molekyyliä, ei ole mitään myytävää. IT puolella tämä ei ongelma koska myytävä tuote eli ohjelma pystytään tekemään keksijöiden toimesta, syöpätutkijalle lääkemoelkyylin kehittäminen taasen ei mahdollista tai ainakaan helppoa.
Totta sekin että tämä raha olisi ehkä kerättävissä muualtakin, mutta silloin kyseessä on yritystoiminta ja hyvin helposti käy niin että yrityksen luonne ei salli avointa yhteistyötä yliopistojen kanssa joka on lääkekehityskeskuksen perusajatuksia. 40 m€ löytyisi esim. TEKES:in budjetista sen sijaan että sitä jaetaan täysin tuottamattomiin hankkeisiin joita tutkijat hakevat ml. itseni kun kaikkea rahaa mikä liikkuu on pakko hakea jotta tutkimusryhmä pysyy pystyssä.
Ilmoita asiaton viesti
Kehotan tutustumaan prof. Peter C. Götzshen kirjaan Tappavat lääkkeet ja juuri ilmestyvään kirjaan psyykelääkkeistä ennenkuin alaetaan hehkuttamaan lääketeollisuuden puolesta. Lääketeollisuus on saattanut lääketieteen tilaan, jossa lääkkeillä hoito, medikalisaatio, on valtahoitoa. Ensin globaali elintarviketeollisuus sairastuttaa ihmiset ja sitten symbioosissa elävä lääketeollisuus yrittää korjata oireita. Lääkejätti Bayer on juuri ostamassa elintarvikkeita myrkyttävää Monsatoa eli symbioosi vain vahvistuu. Kyllä Suomen pitäisi panostaa vähän kestävämpään kehitykseen kuin lääketeollisuuden edistämiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Uusi tutkimus lisää tietoja myös sairauksista. Sydänsairauksia on pystytty tunnistamaan jopa perintötekijätasolle asti. Tietoa voidaan käyttää hyväksi täsmälääkkeiden kehittämisessä. Se onkin tätä päivää. Nuo epämääräisesti vaikuttavat pillerit ym. ovat vähitellen syrjäytymässä, kun uusia täsmälääkkeitä tulee markkinoille. Kehittäminen vie kuitenkin oman aikansa.
DNA:ssa olevia geenejä voidaan kytkeä päälle ja pois päältä hiukan niin kuin silloin, kun haluamme sytyttää tai sammuttaa valot. Jonkin geenin päälle tai pois kytkeytymiseen voi vaikuttaa nauttimamme ravintoaine tai ruumiiseemme tuleva ympäristömyrkky tai ehkä tulevaisuudessa sellaisena toimii myös biologinen lääke.
Ilmoita asiaton viesti
Kehotan myös miettimään kuinka monta kertaa kirjoittaja ja hänen lähipiirinsä olisi kuollut tähän mennessä ennenaikaisesti ilman antibiootteja, sydänlääkkeitä, nukutusaineita, ja syöpälääkkeitä. Itse pääsen helposti laskuissa yli viiden.
Ilmoita asiaton viesti
Lääketeollisuutta on helppo syyttää asiasta jos toisestakin, mutta fakta on kuitenkin se, että ihmisten elinikä ja terveys menevät jatkuvasti parempaan suuntaan.
Mielestäni suuntaa ei kannata muuttaa, kun asian kääntyminen toiseksi voisi olla ikävä seuraus.
Homeopatiallakin voi hoitaa. Pitää vaan muistaa hoitaa valmiiksi terveitä ihmisiä, jotta ei synny vahinkoa.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on totta. Suomessa on hyvää osaamista lääkkeiden tekemisessä, mutta ikävä kyllä osaaminen ja erityisesti uskallus loppuvat hieman kesken. Tuote ei ehdi markkinoille kun se jo luovutetaan muille.
Wahlroos moitti taannoin, että pohjoismaissa eivät hyvät ideat ja raha kohtaa. Tästähän tässä on kyse. Suomalainen pääoma menee edelleen selluteollisuuteen ja konepajoihin. Miksei myös IT-puolelle. Wahlroos osti itsekin UPM:ää lausuttuaan ensin murheensa tästä kohtaamisesta.
Ymmärtääkseni ongelma on siinä, että sijoittajat sijoittavat siihen mitä ymmärtävät. Kun isojen rahojen päällä istuvien tieto rajoittuu selluteollisuuteen ja konepajoihin, on Suomi tuomittu elämään näistä aloista. Korkeampi teknologia valuu muualle. Toisin sanoen eläkevakuutusyhtiöihin ja muihin pääomia sijoittaviin tahoihin tarvittaisiin ehdottomasti lääketeollisuuden tuntemusta lisää, jotta tästä epäkohdasta päästään eroon.
Mirenan kaltaiseen katastrofiin ei ole varaa toistuvasti. Mirena – yksi ainut tuote – tuottaa liikevaihtoa lähes yhtä paljon, mitä Orionin kaikki n. 400 tuotetta tuottavat yhteensä. Tässä on hieman vertailupohjaa ajatuksille.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi on insinöörien ja tekniikan tutkimuksen maa. Se näkyy ihan Akatemian määrärahoissakin. Kun teknisten tieteiden rahoitus on kasvanut viimeiset 10 vuotta, niin vastaavasti lääketieteen rahoitus tippunut kuin lehmän häntä.
Ilmoita asiaton viesti
Voisi bloggari joskus kertoa miksi ihmiset saavat sydän-, syöpä- yms. puutostauteja? Suurin syy on roskaruoka ja ympäristömyrkyt sekä halpojen vitamiinien ja antioksidanttien väheksyminen, mikä sopii hyvin lääketeollisuuden ja lääkärien ay-järjestön agendaan. Näitä komppaavat ns. viralliset ravinto- ja käypähoitosuositukset,jotka sairastuttavat ja valmistellaan yleensä salaa lääketeollisuuden pyhätöissä ja kopioidaan sitten ympäri maailmaa. Jokaisen käypähoitosuosituksen lopussa on luettelo niiden antajien riippuvuudet. Valtaosalla on suhteita lääketeollisuuteen. Nämä lääketeollisuudelle tutkimuksia tekevät tutkijat puhuvat yleensä asian vierestä. Luulisi vihreiden poliitikkojen useammin puhuvan myös näistä asioista. Heidi Hautala nosti äsken esille huolensa glyfosaatin käytön jatkumisesta, hänelle nostan pipoa. Tuleva Bayer-Monsato fuusio ei lupaa hyvää. Kun tässä Ahoakin mollataan, olisi kiva tietää mitkä tahot rahoittavat bloggarin tutkimuksia? Jokaisen kannattaa esittää itselleen yksinkertainen kysymys: ketkä hyötyvät yhä pitempään lääkkeillä hengissä pidettävistä sairaista ihmisistä?
Ilmoita asiaton viesti
Meitä rahoittaa seuraavat tahot: Suomen Akatemia, Syöpäjärjestöt. Sigrid Juseliuksen säätiö ja Jane ja Aatos Erkon Säätiö. Jokainen sentti hankittu rankasti kilpaillun ja asiantuntija-arvioitujen hakemusten perusteella.
Muihin salaliittoterorioihin en jaksa ottaa kantaa
Ilmoita asiaton viesti
HY keräsi koko vuoden 25 miljoonan lahjoitustavoitteensa kasaan huhtikuussa. Lääketutkimuskeskuksen luulisi olevan erittäin helppo kasata muutama miljoona. Lupaisin osallistua.
Perinteisiä aloja on muuten myös nousemassa taas kannattelemaan Suomea. Sellua aina haukutaan matalan jalostusasteen tuotteeksi mutta euron puukasa muuttuu nykyhinnoilla neljän euron selluläjäksi. Aika hyvin volyymituotteelta.
Hämmästyttävää miten pienistä rahoista koulutus ja tutkimus joutuu taistelemaan. Mutta niin paljon äänekkäämpääkin porukkaa riittää käsi ojossa.
…
Se että lääkkeitä käytetään toisinaan väärin ei tosiaankaan tee niistä tarpeettomia. Lääkkeiden oikea käyttö on oma tutkimuskohteensa ja vieläpä erittäin tärkeä.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka lääkebisneksessä onkin paljon potentiaalia, ei tällainen puolikaupallinen lead discovery-keskus poista ongelmia pitkäjänteisen riskirahan puuttumisen suhteen. Suomessa on ihan riittävö lääkeainekemian osaaminen (jos nyt ei kaikkia irtisanota yliopistoissa) ja samoja palveluita on toki saatavissa myös kaupallisesti. Isompi ongelma on saada rahaa leadin optimointiin, patentointiin ja mahdollisesti faasi 1:een jotta aineen voisi myydä big pharmalle. Esimerkiksi täällä Lundissa on yliopistolla käytännössä kaikki kompetenssit tähän prosessiin ilman mitään kansallista keskusta. Tämän tyyppiset kansalliset infrastruktuurit jäävät helposti lähinnä paikalliseen käyttöön ja siten alittavat niihin kohdistetut odotukset…
Ilmoita asiaton viesti
Siinä olet ihan oikeassa että tämä keskus ei ratkaise kaikkia ongelmia. Tyypillisesti nämä keskukset irtautuvat (myyvät) tuotteesta ennen phase I vaihetta ja ideana siinä on se että he vapauttavat siten resurssit seuraavan lääkemolekyylin kehitykseen.
Periaatteessa voidaan tehdä YO ympäristössä, mutta käytännössä vaikeaa. Hienoa jos teillä Lundissa se onnistuu, meillä ei ainakaan vielä. Minulle se että kaikki maat ovat tällaiseen lead discovery keskus konseptiin lähteneet (ml. Ruotsi) on vahva osoitus siitä että se on koettu tehokkaampaksi systeemiksi haravoida hyvät ideat kansallisesti ja keskittää lääkemolekyylien kehitystä. EI tämä tietenkään kaikkia ideoita voi prosessoida eli vielä tarvitaan akateemistakin lääkekehitystä. Kehotan tutustumaan Kanadan keskuksen sivuihin, siellä näkyy hienosti se miten kansallinen aspekti otetaan keskuksessa huomioon: http://www.cdrd.ca/project-portfolio/
Ilmoita asiaton viesti
> ketkä hyötyvät yhä pitempään lääkkeillä hengissä pidettävistä
> sairaista ihmisistä?
Tuokin on väärä käsitys. Terveystaloustiede on aina osoittanut, että ihmisen elämässä on kaksi kallista vuotta – ensimmäinen ja viimeinen.
Toisin sanoen eliniän lisääntyminen joko lääkkeellä tai ilman tuottaa juurikin edullisia vuosia. Kenelläkään kun ei toistaiseksi ole ollut enempää kuin yksi ensimmäinen ja viimeinen vuosi elämässään.
On hyvin pitkälle harhaa väittää, että eliniän lisääntyminen olisi kallista ja lääketeollisuus tätä ongelmaa ylläpitäisi. Eliniän lisääntyminen tuottaa lisää ”halpoja ja tuottoisia” vuosia, kun ihmiset ovat entistä pidempään työ- ja toimintakykyisiä suhteessa tuottamattomien vuosien määrään.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa on tehty tämän maan resursseihin nähden aika paljon perustutkimusta.
Innovaatioita kyllä riittää, mutta jos tavoitellaan kansantaloudellista hyötyä, keskeinen kysymys on, kuinka saada keksinnöt markkinoille ja tuotantoon.
Kun suuri osa lääkkeiden kehityksestä tapahtuu julkisella rahoituksella ja avoimen tieteen piirissä, olisi paikallaan, että myös tuotantoporras ja sen omistus saataisiin pysymään Suomessa.
Siinä valtio voisi tietysti tukea lääketeollisuuttakin. Asia vain on niin, että lääketeollisuus on ”apteekin hintoineen” aika vahva teollisuudenala, ja lääkkeiden tehtailusta on tullut paikoin raakaakin bisnestä.
Esimerkkinä nyt vain tapa, jolla yhteiskunnallisia ongelmia medikalisoidaan ja ihmisten elämänongelmia hoidetaan puuduttamalla päätä tai aktivoimalla aivoja. Siitä jo muutamat tämänkin laarin kirjoitukset antavat näyttöä.
Kas tässä:
http://nikuhinkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217472-…
http://jennygingerrostain.puheenvuoro.uusisuomi.fi…
Näin ollen ei ole ihme, että kyynisimmät poliitikot tarkistavat lasejaan aina lääketeollisuuden vaatimuksiin törmätessään.
Ilmoita asiaton viesti
Hiljattain tuli televisiosta dokumentti jossa päiviteltiin kuinka yhteiskunta maksaa lääkkeet kahteen kertaan, ensiksi lääkkeiden kehityksen yliopistoissa ja senjälkeen suurimman osan lääkkeen hinnasta. Jotkut patentoidut lääkkeet voivat maksaa yhdelle potilaalle satojatuhansia vuodessa, ei näitä voisi moni käyttää ilman valtion tukea. Suomessakin on kehitetty ainakin silmälääkkeitä, mutta jäikö mikään patentti yliopiston käsiin, varsinkin kun lääketehtaat on Suomesta myyty?
Ilmoita asiaton viesti