Jukka Westermarck Tiede edellä

Opetusministerin logiikka rautaisen kestämätöntä

Eilisessä Ylen A-Talk keskustelussa opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen yritti vakuuttaa koulutusleikkausten välttämättömyydestä kilpailukyvyn palauttamisen kannalta ja epäonnistui pahasti.

Ministeri Grahn-Laasonen toistaa jo rikkinäiseltä levyltä kuullostavaa hallituksen mantraa että tässä taloudellisessa tilanteessa kakilta hallinnon aloilta on leikattava ja vetoaa leikkaustarpeissa vahvasti OECD:hen ja muiden taloustieteen asiantuntijoiden arvioihin. Juuri tässä väitteessään sekä ministeri että koko hallitus vain menevät kovin pahasti metsään.   Katsotaanpas mitä OECD itseasiassa sanoi 29.10.2015 hallituksen ohjelmasta ja koulutusleikkauksista (lähde:  http://yle.fi/uutiset/oecd_warns_finland_over_education_cuts/8415474):

In a report issued on Wednesday, the Organisation for Economic Co-operation and Development (OECD) praises Prime Minister Juha Sipilä's government for its budget cuts and plans to shrink the state debt. The head of the group of 34 industrialised nations, Secretary-General Angel Gurria, warned in Helsinki on Wednesday against cutting too much from education, especially for too many years consecutively.

Haastattelussa Angel Gurria jatkaa “Therefore cuts in education are a bit worrying. You can't cut too much and for too many years in a row,"

Gurrian näkemystä tukee myös pääministeripuolue Keskustan Mari Kiviniemi joka toimii OECD:n apulaispääsihteeirnä: "Cutting education and research arouses concern from the OECD's standpoint. Cuts must be aimed at increasing efficiency. They must not weaken the quality or level of education,"

OECD:n 2015 julkaisema Future of productivity julkilausuma jatkaa samalla linjalla (http://www.oecd.org/eco/growth/OECD-2015-The-future-of-productivity-book.pdf). Raportissa todetaan:

- Public investment in basic research is required to support the continued emergence of breakthrough innovations, but both governments and the private sector are investing less in basic research. Knowledge diffusion mechanisms are needed to transfer this research to other actors

- Higher and more efficient public funding of basic research are crucial for moving the global frontier and to compensate for the inherent underinvestment in basic research due to the partial appropriability of the resulting discoveries. This is particularly important, given that public innovation budgets are increasingly being directed towards more applied forms of research.

Eli sen sijaan että hallitus toimisi ministerin väitteen mukaisesti OECD:n suositusten mukaisesti, hallitus itseasiassa toimii nimenomaan ja juuri niiden vastaisesti. Tärkeää on myös huomioida että OECD ei ole suosituksissaan yksin. Kaikki tunnustetut taloustieteen asiantuntijat kuten Professori Sixsten Korkman, Professori Bengt Holmström, Elinkeinoelämän keskusliitto ja viimeksi eilen Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos  ovat toistuvasti lausuneet että hallituksen väitteelle siitä että koulutusleikkaukset ovat välttämättömiä tulevaisuuden kilpailukyvyn palauttamiseksi ei ole mitään perustetta.

Kaikki tämä on erityisen kestämätöntä siinä valossa että ministeri toi A-talkissa nimeomaan vahvasti esille sen kuinka hän pitää tärkeänä että tieteellistä tutkimusta ja asiantuntemusta käytetään hallituksen päätösten perusteena. Tuskin tarvitsee enempää alleviivata missä menee pieleen ministerin logiikka.

Päivä oli kuitenkin tieteen kannalta hyvä. Molemmat pääkanavat esittivät laadukasta keskustelua tieteen ja koulutuksen rahoituksesta prime aikaan. YLE:n A-Talk lähetyksen lisäksi allekirjoittaneella oli kunnia päästä MTV3:n Huomenta Suomi lähetyksessä esittämään oman näkemyksensä tiederahoituksen merkityksestä ja leikkausten vaikutuksista tieteen tasoon ja suomen innovaatiokapasiteettiin. Esitys sisältää konkreettisen ehdotuksen kuinka koulutusleikkausten aikaansaaman yliopistokentän sekasorron aikana voimme varmistaa että tieteemme taso jopa lähtee nousemaan. Haastattelun voi katsoa täältä: http://www.katsomo.fi/#!/jakso/33001003/huomenta-suomi/584366/pitaisiko-innovaatioiden-syntya-ilmaiseksi

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (37 kommenttia)

Reijo Jokela

"Opetusministerin logiikka rautaisen kestämätöntä".
Ottamatta kantaa siihen ovatko leikkaukset oikein vaiko väärin, niin kyllä tuossa logiikassa on muillakin "rautaista kestämättömyyttä".
"http://www.hs.fi/kotimaa/a1458191635601?ref=hs-prio-5-1".
Meidänhän ei tulisi edes olla nykyisessä tilanteessa, jos tämä "koulutukseen sijoittaminen on sijoitus tulevaisuuden kasvuun"-mantra pitäisi paikkaansa. Tuoltahan on luettavissa, että koko 2000-luvun on yliopistojen reaalinen rahoitus kasvanut. Milloinkahan nuo aikaisemmat sijoitukset sitten alkavat tuottaa?
Voisiko ola niin, että yliopistojen kasvanut rahoitus ei ole kohdistunut oikein lääketiede, tekniikka jne, vaan on alettu vittää aikaa aikaa joutavien sukupuolentutkimusten, naistutkimusten, kehitysmaatutkimusten, rasismitutkimusten, politiikantutkimuksen ja tällaisten lähinnä mielipidekysymysten parissa?
Nuo leikkauksethan ovat kokoluokaltaan vielä sellaisia, että oleellisten ja tärkeiden alojen rahoitusta voidaan jopa lisätä, jos vain yliopistot alkaisivat keskittyä siihen mikä on niiden tehtävä ja lopettaisivat tällaisen "tutkijoiden" päiväkerhotoiminnan.

Käyttäjän JukkaWestermarck kuva
Jukka Westermarck

Kukaan ei väitä etteikö yliopistojen toiminnassa olisi petrattavaa ja juuri sen vuoksi peräänkuulutankin että niitä koskevat päätökset tehtäisiin perustuen parhaaseen talosutieteen osaamiseen ja noudattamalla taitavaa tiedepolitiikkaa. Tämän hetkiset hallituksen tomenpiteet eivät noudata näistä kumpaakaan. Katso haastatteluni niin huomaat että etsin oikeasti ratkaisuja ja niitä olisi olemassa jos vain hallitus suostuisi päästämään irti fiksoumastaan johon tieteen tekemisen realiteeteista mitään tietämättömtä puoluejohtajat halltuksen sitoivat.

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

Eli petrattavaa on kunhan sen tekee joku muu kuin yliopistoväki ja jonkun muun rahoituksella. Se vaan on niin että nyt on tultu siihen pisteeseen ettei kansalla ole rahaa pitämään yllä tällaista yliopistolaitosta jonka puutteet ja tehottomuus tulivat hyvin esille tuossa ensimmäisessä kommentissa etkä sinäkään niitä kiellä. Tämä sama ajatus tuli kyllä esille myös siellä televisiokeskustelussa jossa mikään supistaminen tai järkeistäminen ei saanut kannatusta.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Eikö yliopistoilla sitten ole mitään roolia leikkausten kohdentamisessa? Kai se on pääosin niin, että hallitus sanoo paljonko leikataan ja yliopisto, mistä leikataan.

Käyttäjän JukkaWestermarck kuva
Jukka Westermarck Vastaus kommenttiin #7

On rooli ja sitä parhaillaan juuri tehdäänkin. Esimerkiksi Turun yliopisto on päättänyt vahvasti suuntautua lääkekehitykseen. Eli prosessi on käynnissä. Ongelmana on se että leikkaukset tehdään juustohöylällä ilman mitään arviota yliopistojen laadusta tai vaikuttavuudesta. Erityisesti Helsingin yliopiston leikkaukset täysin järjettömiä, ainoa Suomalainen yliopisto 100 parhaan Eurooppalaisen yliopiston listalla.

Itse peräänkuulutan sitä että edes ennen leikkauksia tutkimusryhmien käytettävissä oleva tutkimuskuluihn käytettävä rahoitus ei ole riittävää jotta pystyisimme kilpailemaan kansainvälisesti (tästä puhun haastattelussa). Tämän vuoksi tieteemme taso romahtanut. Tähän ei juuri rakenteet vaikuta koska tutkimusryhmät eivät rahoitusta yliopistoilta saa ja OKM:n rahoituskriteerit eivät tue korkeatasoisen tutkimuksen tekemistä. Eli taas kerran: Peräänkuulutan hyvää tiedepolitiikkaan ja ymmärrystä nnistä päätöskistä joita tehdään. Kumpaakaan ei sisälly tämän hallituksen linjaan.

Jari-Matti Mäkelä

Yliopistoissa tuhlataan hallintoon ja toimimattomiin tietojärjestelmiin ihan valtavasti rahaa, pääosin hukkaan menneen työajan muodossa.

Vanhat sulkakynä & paperi -ajan prosessit on vaan siirretty Word/Excel-aikaan, mutta edelleen näkee paljon sitä, että tulostetaan paperille, allekirjoitetaan, skannataan ja ladataan tietojärjestelmään -- samaan aikaan esim. Linus Torvalds on hoitanut Linux-projektissa ilman ongelmia ja täysin vaivatta tuhansien ihmisten sähköisiä allekirjoituksia vuosikausia. Varsinkin kun yliopistot ovat melko byrokraattisia laitoksia, olisi erittäin tärkeää saada nämä nopeasti kuntoon. Prosessien päivittäminen yksi tietojärjestelmä per vuosi -tahtiin kestää seuraavat 100 vuotta.

Esimerkiksi kun oppilaat tekevät sähköisiä tenttejä, yliopistoon on voitu palkattu henkilöitä, joiden päätehtäviä on aivottomasti kopioida tulokset yhdestä järjestelmästä toiseen sen sijaan, että pistettäisiin tietojärjestelmiä kommunikoimaan keskenään. Ei välttämättä uskalleta edes ottaa esille, että jotkin prosessit ovat ihan päättömiä. Työajan voisi käyttää vaikka opiskelijoiden ohjaukseen. Kukaan ei taida käydä aktiivisesti ruohonjuuritasolla haastattelemassa ja identifioimassa hölmöyksiä. Prosessia voisi virtaviivaistaa joka asiassa, oli kyseessä rahoituksen haku, tutkimuspaperien kirjoittaminen tutkimusryhmän sisällä, opetuksen järjestäminen. Jotain merkkejä paremmasta on, mutta jotain merkkejä myös on siitä, että kovin nopeasti mitään ei tapahdu.

Näitä esimerkkejä löytyy tuhottomasti. Toki tutkimusrahoituksen riittämättömyys on isompi ongelma, mutta yliopistojen ei tarvitsisi tarjota hulvatonta stand up -komiikkaa tietojärjestelmien ja -prosessien osalta.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

Oikeassa olet. Kyllä löysää rahaa on yliopistoissa. Tohtoreita syntyy kun tohtoriksi väitellään toisarvoisista aiheista mm. metsäojituksesta. Mutta kun rahoitusta saa kun tohtoreita valmistuu.

"Meidänhän ei tulisi edes olla nykyisessä tilanteessa, jos tämä "koulutukseen sijoittaminen on sijoitus tulevaisuuden kasvuun"-mantra pitäisi paikkaansa. Tuoltahan on luettavissa, että koko 2000-luvun on yliopistojen reaalinen rahoitus kasvanut. Milloinkahan nuo aikaisemmat sijoitukset sitten alkavat tuottaa?"

Hyvin sanottu.

Käyttäjän JukkaWestermarck kuva
Jukka Westermarck

Tuottaa koko ajan. Ihan vain esimerkkinä että yliopistoperäisen perustutkimuksen pohjalta myydään Mirena kierukkaa yhden risteilijän verran vuodessa Turun Pansiosta: http://www.ts.fi/uutiset/talous/739883/Bayerin+Mir...

Kaikki IT perustuu alunperin yliopistotutkimukseen, se mitä siitä näemme on firmojen tekemiä sovelluksia. Kaikki alkuperäiset algoritmit yms. ovat tutkijoiden tulosta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

IMF ja OECD ovat jo useassa paperissa toitottaneet samaa: älkää leikatko koulutuksesta, T&K:sta tai julkisista investoinneista. Leikatkaa työttömyysturvasta, tehkää sote-uudistus vauhdilla ja vapauttakaa bisneksen sääntelyä.

Jotenkin luulisi että jos halutaan lisää työtä ja tuottavuutta, nuo ohjeet olisivat itsestäänselviä. Eivät kelpaa meille näköjään.

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

Ei, meillä arvostelijoille kelpaisi kyllä tällä hetkellä sellaiset ohjeet joissa kehotetaan ottamaan lisää velkaa kun sitä on huokealla korolla hyvin saatavissa mutta se nyt ei ole hallituksen asialistalla ja hyvä niin.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Tyhmä on se, joka ei ota silloin, kun halvalla saa. Ihmiset kuvittelevat, että valtionvelka on samanlaista kuin yksityisen ihmisen velka, vaikka valtion velkaa ei makseta koskaan takaisin. Lainanhoitokulut ovat aivan mitättömät ja jos ne lähtevät nousuun, niin se on seurausta inflaatiosta, joka taas syö velkapääomaa. Valtioiden väliset velat ovat pelkkiä puskureita, välillä kasvavat, välillä pienenevät!

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #9

En tiedät oletko huomannut valtion ottavan noin 10% budjetin loppusummasta velkaa joka vuosi? Siitä huolimatta kasvua ei näy, ei vaikka muu Eurooppa ja maailma kasvaa.

Lainanhoitokulut tosiaan ovat se keskeinen asia, ei niinkään itse velkapääoma. Markkinoiden korkovaatimukset ryntäävät äkkiä katosta läpi jos muualle maailmaan syntyy kasvun myötä parempia kohteita ja Suomen taloudellinen rämpiminen jatkuu. Mitään inflaatiota ei tosiaan tarvita korkotason nostoon; luottoriskin kasvaminen ja muun maailman kasvun rahoitustarve riittävät hyvin.

Suomen ydinongelma ei ole vielä lähelläkään pahimmillaan. Työikäisen ja -kykyisen väestön jatkuvasto supistuessa pitäisi kyetä huolehtimaan vuoteen 2035 jatkuvasta ikääntymisen aiheuttamien menojen kasvusta. Suomen rakenteellisen alijäämän paikkailussa ei tosiaan puhuta mistään 'puskurista' vaan kroonisesta velaksisyömisestä.

On suorastaan typerää ja vastuutonta levittää tuollaista 'Tyhmä on se, joka ei ota silloin, kun halvalla saa' asennetta. Lainaa on syytä ottaa investointeihin jotka tuottavat enemmän kuin lainan korot plus ylimääräisen rahan aiheuttama kustannusten nousu. Yliopistolaitos vaikka huippuvuotensa rahoituksella varmasti on sellainen. Mutta olisi kiva jos vanhemmat sukupolvet saattaisivat itsensä kunnialla hautaan jättämättä tänne korviaan myöten veloissa olevaa itsemääräämisoikeutensa kansainvälisille hätärahoitusmekanismeille menettänyttä maata jonka nuoret miehet ja naiset eivät enää osaa edes tehdä työtä koska heidät on penskasta asti kasvatettu elämään vain pikavipeillä vuodesta toiseen.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

En itsekään ole sen ystävä, että tieteestä leikataan, enkä myöskään opintotuen tai yli 75-vuotiaiden vaikeavammaisten tukien leikkaamisen ystävä. Tällä hetkellä nousee keskusteluun yksi kerrallaan näitä eri ihmisryhmiä koskevia kysymyksiä, kun puhutaan leikkauksista, joilla yritetään kokonaisuutena hidastaa Suomen julkisen talouden järkyttävää velkaantumisvauhtia.

Sipilän hallitus on erittäin epäkiitollisen tehtävän edessä. Se saa haukut käytännössä kaikista tekemisistään.

Vähän samaan sortui eilen EIP-johtaja, kokoomuslainen Jan Vapaavuori. Hän vastusti jyrkästi koulutusleikkauksia, mutta ei kertonut, mistä pitäisi sitten leikata, vaikka sitä erikseen kirjanjulkistustilaisuudessa kysyttiin. Ei kertonut, vaikka hän tietää julkisen taloutemme surkean tilan ja korostamalla korostaa, että "Suomi on rauhan ajan historiansa pahimmassa kriisissä".

Käyttäjän VilleSavonlahti kuva
Ville Savonlahti

Eri leikkauskohteilla on erilaiset vaikutukset valtiontalouteen. Koulutusleikkauksille ei tarvitse etsiä vaihtoehtoa, koska niiden vaikutus valtiontalouteen on yksiselitteisen negatiivinen pitkällä tähtäimellä.
http://villesavonlahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/21...

Vammaisten vanhusten ihmisarvoisen elämän takaaminen taas on arvovalinta, johon kuvittelisi löytyvän poliittinen konsensus. Se ei tätä maata vararikkoon syökse.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

HS:ssä 13.3. julkaistussa professorien haastattelussa oli loistelias kohta:
"Suomessa on katsottu Tanskaa, muttei niinkään Norjaa ja Ruotsia, jossa on uudistettu enemmän sisältöjen kautta. Meillä lähdetään ihan liikaa rakenteiden kautta toteuttamaan tätä."

Siis sisältöjen kautta. Kaikki tarmo ja kritiikki kannattaa suunnata tieteen sisältöjen, kysymyksenasettelujen, tieteen tehtäväkuvan sekä kulttuurisen roolin uuselvyttämiseen. Erityisesti tämä koskee yhteiskuntatieteitä, taloustieteitä, politiikan tutkimusta, humanistisia tieteitä.

Nykyiset rakennehöpöttäjät, Grahn-Laasoset ja kaikki muut, kannattaa jättää omaan arvoonsa. Se arvo ei ole hääppöinen. Tieteen sisällöllinen kritiikki ja uusiutuminen on eri asia kuin se mitä nämä rakennehöpöttäjät puhuvat tieteen "laadun" tai "tason" nimikkeellä.

Kai Schleutker

Jos se noin olisi, niin silloinhan esimerkiksi kunnille, yliopistoille, työmarkkinajärjestöille ilmaistaisiin toivomus 'ruvetkaa tekemään toisin'. Valtio on jo 1990-luvun puolivälistä saakka kehottanut kuntia 'tekemään toisin', eli uudistamaan toimintojensa sisältöä. Samoin korkeakouluja ja muita oppilaitoksia. Työmarkkinajärjestöistä nyt puhumattakaan. Siksi nyt, 20 vuoden ihmettelyn ja päättämättömyyden jälkeen puhutaan rakenteellisen uudistamisen tarpeesta. Se sisällöllinen ei toiminut. Ikävä kyllä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Itse taas arvostin professori Pekka Mattilan puheenvuoroja, koska hänellä oli halua uudistaa ja järkeistää kaikkia toimintoja. Uskoisin, että kun hän on ollut Suomessa vasta vuodesta 2010, niin hänellä on myös rehellisempi ja tuoreempi kyky nähdä meidän yliopistojemme puutteet ja vanhat luutuneet asenteet.

Kaiken kieltäjät ja paikallaan polkevat ihmiset huutavat nyt kovaa, kun mitään ei saisi muuttaa ja kehittää, vaan pitäisi jäädä aina vain paikalleen polkemaan. Sehän on suomalainen tapa, ainakin kun katsoo vähänkin taaksepäin, miten kaikki Sipilän hallituksen uudistuspuheet torpataan heti jo lennosta alas.

Käyttäjän JukkaWestermarck kuva
Jukka Westermarck

Samaa mieltä monista Pekka Mattilan ajatuksista kuten voitte lukea alla olevasta linkistä. SIitä käy myöskin ilmi etten missään nimessä lukeudu noihin kaiken kieltäjiiin vaan yritän löytää tiedepoliittisesti järkeviä ja taloustieteellisesti perusteltuja keinoja tieteemme tason nostamiseksi.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/177913-professorin...

Käyttäjän SakariLahti kuva
Sakari Lahti

Opetusministerin kommentit ovat ymmärrettäviä siitä näkökulmasta, että julkisuudessa ei oikein voi sanoa, että koulutusleikkausten tavoitteena on avata tie suomalaisiltakin opiskelijoilta perittäville lukukausimaksuille ja sitä kautta Kokoomuksen tavoitteelle vahvistaa luokkayhteiskunnan paluuta Suomeen.

Käyttäjän jjmarjanen kuva
Jari J. Marjanen

Nähdäkseni olennaisin virhe tehtiin jo vuosikymmeniä sitten, kun asukasluvultaan pieneen ja harvaanasuttuun maahamme perustettiin ns. maakuntayliopistoja. Toki Kuopiolle, Lappeenrannalle ja Joensuulle paikallinen yliopisto (tai entinen korkeakoulu) on ollut tärkeä jo imagonkin kannalta. Kukaan ei vain halua tunnustaa, vaikka muutamia poikkeuksia (esim. ympäristöterveydenhuolto Kuopiossa) lukuun ottamatta näillä yliopistoilla ei tunnu olevan asiaa eurooppalaisiin saati maailmanlaajuisiin listauksiin, vaan maastamme niihin pääsevät kelvollisille sijoille yleensä vain Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto (sekin kaiketi lähinnä entisen TKK:n ansiosta).

Hyvä kirjoitus Jukka Westermarckilta muuten. Jotenkin kuvaavaa, että puolueista ainoastaan Vihreällä liitolla on tiedepolitiikkaan paneutuva jäsenjärjestö, nimittäin Viite - Tieteen ja teknologian vihreät.

Professori Westermarckille huomautus, että suomen kielessä adjektiivit "suomalainen" ja "eurooppalainen" kirjoitetaan pienin alkukirjaimin.

Käyttäjän JukkaWestermarck kuva
Jukka Westermarck

Kiitos palautteesta sekä sisällön että oikein kirjoituksen osalta. Koetan petrata oikeinkirjoitusta jatkossa.

Matias Ahtopelto

Olen jo aiemmin todennut, että näin pienessä maassa on aivan liian paljon yliopistoja. Kävin yle areenassa jälleen kerran. Siinä opetusminteri Virolainen totesi, että yliopistoja maassamme lian vähän, joten pitää perustaa lisää. Kun aluepolitiikka, eikä todellinen tarve, saneli nämä päätökset, niin tässä ollaan. Ei riitä rahaa kaikkiin hyviin aluepoliittisin perustein tehtyihin päätöksiin. Näistä maalaisyliopistoista leivottujen maistereiden taso ainakinn aluksi ei ole ollut kaksinen, koska lähdemateriaalia oli opiskelupaikkakunnilla niukasti. Onneksi tällä hetkellä netti helpottaa lähdemateriaalin hankintaa.

Jari-Matti Mäkelä

Riippuu varmaan alasta, mutta nopeasti menevillä aloilla paperinen lähdemateriaali on ihan auttamattomasti vanhaa jo siinä kohtaa, kun sitä saapuu esim. oppilaitoksen kirjastoon, vaikka kirjaston budjetti olisi ääretön. Voi sitä käyttää viitatessa perusteoksena gradua tehdessä, mutta jos maisteritutkinto jättää toivomisen varaa laadullisesti, niin ongelma on jossain muualla. Nykyään netti ei pelkästään helpota materiaalin hankintaa vaan osa materiaalista on ihan pysyvästi netissä. Tämä myös johtaa siihen, että ei ole juuri väliä, missä yliopisto sijaitsee, kunhan käyttölisenssit ovat kunnossa. Yliopiston sijainnilla on isompi merkitys verkostoitumiseen tai siihen, voiko käydä naapurissa töissä opiskelun ohessa. Merkittävistä työpaikoista kun iso osa on keskittynyt isoimpiin kaupunkeihin.

Käyttäjän jjmarjanen kuva
Jari J. Marjanen

Riippuu todellakin alasta, Mäkelän kommentti osuu parhaiten luonnontieteisiin ja lääketieteeseen, kun taas monissa humanistisissa tieteissä ja oikeustieteessä painettu aineisto (ja historiassa käsikirjoitukset) ovat keskeisessä asemassa.

Olen itse käynyt oppikouluni Porissa, joka on suurin kaupunkimme, jossa ei ole omaa yliopistoa, mutta siitä huolimatta ymmärrän, ettei Porin tai Satakunnan yliopistoon olisi enää varaa.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Kuten Aallon proffa, olen itse ollut yrityselämässä myös ja täten näkökulma myös yliopistolaitoksen ulkopuolelta. Kilpikonnapuolustukseen "mitään ei saa leikata mistään" poteroituminen ei välttämättä ole uskottavuuden kannalta hyvä pidemmän päälle. Jos kirjallisuustieteistä ja teologiasta vähän leikataan, sen katastrofaaliseksi väitetyt vaikutukset ovat aika spekulatiivisia ja epäilen että rajoittuvat käytännössä näiden alojen eksperttien vähentyviin työmahdollisuuksiin.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

'Yleisön apu yllätti eläinmuseon'

http://www.hs.fi/kaupunki/a1458282422441

Toivottavasti joukkorahoitusidea otetaan vakavasti. Sillä on aitoa potentiaalia. Itselleni tulisi ainakin erittäin hyvä mieli jos saisin osallistua esimerkiksi suomalaiseen huipputasoiseen lääketieteen tutkimukseen vaikka pienehköllä summalla kuukausittain. Enkä varmasti ole ainoa.

Käyttäjän JukkaWestermarck kuva
Jukka Westermarck

Tässä erinomainen vaihtoehto siihen: http://syopasaatio.fi/kuukausilahjoittajaksi/

Raha menee suoraan tutkimukseen, myös minun tutkimusryhmäni elää tällä: https://www.syopajarjestot.fi/ajankohtaista/tiedot...

KIITOS

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Hieno juttu. Liityin mukaan.

Vielä enemmän kaipaisin sitä että saisin itse lukea tutkimusaiheista ja rahoittaa haluamiani tutkimuksia. Ymmärrän toki että siihen liittyy ongelmiakin. Tärkeää tutkimusta tehdään myös ei-niin-myyvistä aiheista, ja niillä rahoituksen kerääminen saattaisi lähennellä mahdotonta. En myöskään ole varmastikaan paras mahdollinen henkilö arvioimaan tutkimusryhmien tasoa.

Ehkä joku systeemi jossa akatemia tekisi pientä esikarsintaa ja julkaisisi vakavimmin otettavat hankkeet kootusti yhdellä sivulla?

Käyttäjän JukkaWestermarck kuva
Jukka Westermarck

Kiitän omasta ja säätiön puolesta.

Lupaan miettiä asiaa kollegojeni kanssa. Akatemia ei tähän varmastikaan lähde mutta olemme miettimässä paikallisestikin uusia rahoitusvaihtoehtoja perustettavalle syöpäkeskukselle ja jos esimerkiksi sen parissa olevista tutkimushankkeista tällaista valintaa voisi tehdä. Onglemana näissä vain on että tuoton pitäisi ylittää keräyskulut.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Itse väittäisin että rahoituksen hankkimista auttaisi paljon se että yleisölle tuotaisiin enemmän esiin tutkijoita ja heidän työtään. Ja että tutkijat vuorovaikuttaisivat enemmän yleisön kanssa.

Esimerkiksi Juhani Knuuti on lähentänyt mielestäni erityisen hyvin tutkijaa ja tavan tallaajaa blogeillaan joissa tutkimustuloksia sovelletaan ihmisten arkeen. Vieläpä niin että tekstejä on miellyttävä lukea.

Se että näen Syöpäsäätiön ilmoituksen ei vielä herätä juuri mielenkiintoa. Sen sijaan tutkijan kuvalla varustettu teksti jossa hän kertoo työstään ja sen merkityksestä vaikuttaa jo ihan toisella tavalla. Potilaiden käyttö markkinoinnissa menisi ehkä jo vähän liian pitkällä..

Kyllä suomalaisilla rahaa on. Jopa opiskelijat, jotka ovat se kansakunnan pienituloisin porukka, vaikuttaa lahjoittavan yllättävän paljon rahaa keräysten ja järjestöjen kautta. Pitäisi vain onnistua vakuuttamaan ihmiset siitä että perjantaipullon voisi vaihtaa pienempään kokoon ja lahjoittaa loput jollekin joka yrittää vaikka nyt löytää vaikuttavia hoitoja syöpään.

Käyttäjän JukkaWestermarck kuva
Jukka Westermarck

Välitän viestisi syöpäsäätiölle. Tätäkin kyllä tehdään. Viimeisen viikon ajan olen viettänyt tunteja syöpässäätiön Focus lehden haastateltavana ja kuvattavana ja nettiin tulee tosiaan kuvaamasi kaltainen promohaastattelu jossa kerron tutkimuksestamme. Tässä taasen Turun Yliopiston versio jossa nobelisti ja muut kertovat tutkimuksestaan: http://lahjoita.utu.fi

Olli Nurmi

Ottamatta nyt siihen kantaa pitääkö koulutuksesta leikata vai ei, hyväksyn toisaalta sen, että nyt Grahn-Laasonen vaan suuressa viisaudessaan on pinttynyt siihen, että koulutuksesta on pakko leikata, niin olkoot se hänen valintansa. Sitä taas en voi hyväksyä, että hän kyllä tasan tarkkaan tietää mitä on tekemässä tällä oikeistolaisella kurjistuspolitiikallaan, mutta samalla käyttäytyy kuin suurikin "uudistamisen airu". On jokseenkin groteskia huudella mediassa että "Tahdon jokaisen yliopiston keskittyvän siihen missä he aikovat olla maailman huippuja seuraavien vuosien aikana" ja " tämä hallitus panostaa sivistykseen" yms. löpinät.

Mielestäni voisi edes yrittää vaikuttaa siltä, että tiedostaa mitä on oikeasti tekemässä eikä höpistä uudistuksesta. "Sori on pakko, koittakaa pärjätä" olisi edes todellinen vastaus sivistys- ja kehityslöpinöien sijaan.

Aimo Wiren

Pari kommenttia Westermarckille: juuri itsenäisiksi päässeiden yliopistosäätiöiden tehtävä on laatia uudet pelisäännöt. Maksaja määrää oman tukivolyyminsä eikä siinä auta ns. talousviisaiden erimieliset astian.makuiset kommentit.
Talousnerothan tämän katastrofin siemenet ovat kylväneet. Jos ylivelkaantuneita talouksia kuvitellaan pelastettavan massiivisella lisävelalla puuhastelutalouden elvyttämiseksi niin tuloksia on eläkeläisenä kiinnostavaa seurata. Nuoremmat ehkä voisivat huolestua.

Käyttäjän JukkaWestermarck kuva
Jukka Westermarck

Maksaja tosiaankin määrää tukivoluuminsa ja samalla sivistyksen tason ja tulevaisuuden kilpailupotentiaalimme.

Kommentien perusteella tulee mieleen ajatus että kansa luulee yliopistojen haluavan rahoitusta jollain tavoin omaan käyttöönsä. Omalta ja kollegoideni puolesta voin sanoa että emme me sillä rahalla halua tehdä mitään muuta kuin edistää sivistystä, kansakunnan kilpailukykyä ja yhteiskunnallista hyvinvointia. Tosiasia vain on että nykyisellä rahoitustasolla se ei ole mahdollista ja jos nykymeno jatkuu niin kaikki parhaat aivomme pakenevat ja jäävät ulkomaille ja edessä on osaamistasomme ja kilpailukykymme pitkäaikainen taantuma. Jos tämä on se mitä kansa tahtoo niin sen kansa saa.

Käyttäjän JukkaWestermarck kuva
Jukka Westermarck

Tässä faktaa hallituksen tiedepolitiikan seurauksista:

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/855746/Huippututk...

"Yhä jatkuva tutkijoiden pako Suomesta uhkaa heikentää tieteen tasoa. Näin arvioivat Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto.

Ulkomaiset yliopistot kosiskelevat varsinkin huippututkijoita. Heidän nimellään saa apurahahakemuksia läpi ja lisää rahaa, jolla voi palkata lisää henkilökuntaa.

– Suomalaisen tieteen taso heikkenee. Ihan varmasti putoamme alemmas ranking-listoilla, arvioi Professoriliiton puheenjohtaja Kaarle Hämeri.

Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantala sanoo, että varsinkin huippututkijoiden lähteminen johtaa pahimmillaan tutkimuksen huonontumiseen.

Moni lähtijöistä on suivaantunut hallituksen tiedepolitiikkaan ja koulutusleikkauksiin"

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

PISA-tulokset vakuuttavat minut. Suomi kykenee nostamaan huomattavasti lahjattomampaa väkeä huipulle, verrattuna muihin maihin. Ei tuossa mitään hävettävää pitäisi olla. Pitäisi vain tunnustaa faktat. Koulutus ei tee ihmisestä lahjakkaampaa, viisaampaa, eikä älykkäämpää. Kunhan opettaa tietoja ja taitoja ihmiselle.

Muualla maailmassa koulutusjärjestelmä toimii PISA-tulosten perusteella niin, että systeemi karsii tehokkaammin lahjattomia. Huonossa koulussa pärjääminen on vaikeampaa.

Mitä tästä PISA-menestyksestä on seurannut. Meillä on ylikoulutettu massa, jonka ajattelutaidot eivät riitä huolehtimaan maasta ja tieteen tasosta. Ihmisten narsistiset taipumukset saavat heidät hakeutumaan paikoille missä heidän kompetenssinsa ei riitä. Samalla tukkivat lahjakkaimpien etenemisen niin koulutuksessa kuin työmarkkinoilla.

Kuvaavaa on, että tieteentekijät itse syyttävät rakenteita tieteen tason mataluudesta. Omasta menestymättömyydestäni ei tulisi mieleenkään syyttää korviani vaan itsekriittisesti tunnustan ongelman olevan korvieni välin puutteessa. Se että tieteentekijät syyttävät seiniä, on kyllä aikamoinen osoitus ajattelutaitojen vajeesta akateemisesti koulutettujen piirissä.

Tuo vain pitäisi ymmärtää ja tehdä koulutusratkaisuja joilla lahjattomien maistereiden pärjäämistä yhteiskunnassa tuettaisiin. Pitäisi siirtyä avoimeen verko-opetukseen joka mahdollistaisi jatkuvan elinikäisen opiskelun kaikille. Omaehtoinen, laaja-alaisen tiedon pänttäys itsenäisesti lisää ihmisen kykyä ajatella ja ymmärtää yhteiskunnallisia ongelmia ja miettiä ratkaisuja niihin. Nyt meillä ei ole avainpaikoille edennyt ongelmien ymmärtäjiä eikä ratkaisijoitakaan.

Kannatan koulutusleikkauksia, ja resurssien siirtämistä koko väestön opetukseen. Tutkimukseen panostamisen taloudelliset hyödyt yhteiskunnalle eivät ole kummoisia. Suomi rahoittaa tutkimuksen jonka hedelmien keräämisestä huolehtii ulkomaiset yritykset. Koko väestön tietotason nostaminen on helpompaa ja hyödyt jakautuvat laajemmalle kuin harvalukuisen aidon tiedeporukan vieläkin harvalukuisten onnistuneiden saavutusten hyödyt yhteiskunnalle tuottaa.

Käyttäjän JukkaWestermarck kuva
Jukka Westermarck

Minä kysyisin että mitä me niillä PISA pisteillä oikein teemme ? Voiko niitä syödä tai myydä ? PISA menestys on omasta mielestäni yksi suurimpia ongelmia Suomen osaamiskeskustelussa. Menestys PISA:ssa on tuudittanut opetusministeriön jo vuosikausiksi pysähtyneisyyden tilaan jossa korkeamman koulutuksen tarpeet ja menestymisen edellytykset on täysin unohdettu. Mielummin ottaisin PISA sijoituksen vaikkapa 10:n sijan paikkeilla ja sen sijaan näkisin Suomen tieteen huipulla ja tämä yhdistettynä siihen että tieteen tulosten kaupallistamisen edellytykset on hoidettu kuntoon. Tämä on menestysresepti jolla Saksa, UK, ja Ruotsi ym. pärjäävät sekä tieteissä että taloudessa.

Toisin kuin kirjoittaja väittää niin fakta on se että tutkimukseen panostamissen hyödyt yhteiskunnalle ovat todellakin enemmän kuin kummoisia. Tässä faktaa luulon sijaan (http://www.leru.org/index.php/public/news/investin...) ja ihan vain yksittäisenä esimerkkinä Turun Pansiosta myydään suomalaisen yliopistotutkimuksen tuloksena lääkettä 1 miljardilla/vuosi. Tästä vain ei vauhkota kuten jokaisesta telakkauutisesta. http://www.ts.fi/uutiset/talous/806896/Turussa+val...

Toimituksen poiminnat