Jukka Westermarck Tiede edellä

Leikkaukset alkavat näyttää tehonsa Suomen tieteen tason heikentämisessä

Tervehdin ilolla oppositiopuolueiden suunnitelmia  välikysymyksen jättämisestä vastalauseena hallituksen koulutus ja yliopistoleikkauksille. Asia on erittäin ajankohtainen koska hallituksen leikkaukset alkavat jo näyttää tehonsa Suomen tieteen tason heikentämisessä. Moni suomalainen huippututkija on jo jättänyt maan, ja nyt alamme todistaa esimerkkejä toisenlaisesta aivovuodosta, eli siitä miten emme enää pysty rekrytoimaan yliopistoihin osaajia ulkomailta. <!--break--> Esimerkkinä yritimme juuri äskettäin rekrytoida yliopistomme strategian ja tutkimusprofiilin kannalta ratkaisevan tärkeään positioon ulkomaista huippuosaajaa. Huolimatta hänen alustavasta kiinnostuksestaan tehtävää kohtaan, hän kieltäytyi perustuen siihen että suomessa ei ole riittävää tiederahoitusta saatavilla, ja liittyen hallituksen tiedevastaisuuteen Suomessa. Itse en voi häntä valinnastaan syyttää, itse olisin valinnut aivan samoin hänen tilanteessaan. Suomen Akatemian alle 15% todennäköisyydellä saatava, ja kansainvälisessä kilpailussa täysin alamitoitettu tutkimusrahoitus, ei houkuttele enää edes suomalaisia huipputason post-doc:in ulkomailla tehneitä tutkijoita palaamaan takaisin Suomeen. Näin tutkimusrahoituksen leikkaukset murentavat osaaja kerrallaan sen osaamisen huipputason mikä Suomessa joskus vielä oli. Kun tähän vielä yhdistetään jo vuosia jatkunut asiantuntevan tiedepolitiikan puuttuminen,  sekä nykyhallituksen ministerien avoimesti halveksiva suhtautuminen tieteentekijöihin, ei pidä ihmetellä että tieteemme taso on laskenut jo vuosikymmenen verrattuna kilpailijamaihin.

Henkilökohtaisesti minulle vaikeinta on ymmärtää miten korkeakoulutetut valtiovarainministeri ja opetusministeri kykypuolue Kokoomuksesta eivät kuuntele tiedepolitiikan ja talouspolitiikan asiantuntijoita jotka kaikki yksimielisesti sanovat nyt valitun linjan johtavan vastoin hallituksen tavoitetta kilpailukykymme laskuun. Siinä vaiheessa kun osaamispohjamme ja tieteemme taso on murennettu emmekä enää kykene tuottamaan innovativiisia uusia tuotteita on aika samantekevää mitkä ovat ovat tuotannon kustannukset koska matalan osaamisen tuotteilla Suomi ei koskaan tule pärjäämään, myydään niitä kuinka halvalla tahansa. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Reijo Jokela

Jos rahat eivät riitä kaikkeen, niin olisiko aika priorisoida. Mitkä ovat sellaisia aloja, että niiden rahoituksen ennallaan pitäminen/kasvattaminen ovat tässäkin taloudellisessa tilanteessa perusteltuja ja mitkä niitä joiden rahoittaminen ei.

Käyttäjän JukkaWestermarck kuva
Jukka Westermarck

Rahan riittäminen on poliittinen päätös. Jos autoveron lasku, maatalouden ympäristötuet ja tiede/koulutusrahoitus laitetaan vastakkain niin kahdesta ensimmäisestä siirtäisin jälkimmäisiin. Viisaasti käytettynä 50 m€/v. lisärahoitus tieteeseen (eli 10% leikkauksita peruttaisiin ja ohjataan tieteeseen SUomen Akatemian kautta) mullistaisi tieteentekemisen edellytykset Suomessa. Eli kyse ei ole rahasta vaan siitä että nykyhallituksella ei omnipotenssinssaan ole halua edes ymmärtää tieteentekemisen ja tiederahoituksen lainalaisuuksia, vaan tehdään juuri se mikä on pahinta: Juustohöyläleikkaukset jolla luodaan sekasorto ja toivottomuus. Yliopistojen päällekkäisyyksien poistamisesta ja jopa muutaman yliopiston sulkemisestakin olen samaa mieltä, mutta jällleen kerran niin että ne tehdään toetuttamalla korkeatsoista tiedepolitiikkaa joka on laji jota suomessa ei ole vuosiin nähty.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

"Rahan riittäminen on poliittinen päätös".

Pidemmälle ei asiaa kannata pohtia !

Käyttäjän HannuTaskinen kuva
Hannu Taskinen

Autokaupalla menee hyvin. Mihin perustuu näkemyksesi
ettei autoveron lasku ollut hyvä juttu.
Maataloudella menee todella huonosti ja sen tulevat
Helsinkiläisetkin konkreettisesti näkemään traktorimarssin muodossa.
Vihreitä mielenosoittajia Helsinki on täynnä, mutta nyt tulee ihmisiä
kansan todellisista syvistä riveistä.
Kyllä älykkäiden ihmisten pitäisi pysyä toimimaan vähemmälläkin rahalla
ja pystyä organisoitumaan tehokkaasti. Ei raha yksin ratkaise mitään asiaa.
Ei näillä tiedemaailman organisaatioilla ole kaiketi velkaa kuten maataloudella on.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Leikkaukset alkavat näyttää tehonsa Suomen tieteen tason heikentämisessä''

Se kävi nopeasti. Onneksi pudotus ei ollut korkealta.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Kuuntelin eilen (7.3.) nuorten tutkijain keskustelun tieteen yleistajuistamisesta Helsingin yliopiston Tiedekulmassa.

Antropologi-lehden päätoimittaja Miia Halme-Tuomisaari sanoi että yliopiston tilanne on karmea. Tutkijat on heitetty tämän karmeuden keskelle. Miia sekä Copassion-hankkeessa toimiva Anne Seppänen rukoilivat armoa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tieteen taso on Suomessa ollut heikkoa ihan esimerkiksi akatemian omien selvitystenkin mukaan jo ennen leikkausten alkamista. Jollain harvoilla aloilla on toki menestytty.

Oma koulutuspolitiikkamme ja yliopistojen rahoituksen mittareiden säätö ovat aika isossa osassa. Olemme kouluttaneet tohtoreita maailman kärkitahtia kilpailemaan rahasta jota ei voi riittää kaikille.

Ulkomaisten huippututkijoiden saanti Suomeen on tuskin koskaan ollut helppoa. Ihan siksikin että tieteen taso ei ole ollut sellaista joka kiinnostaisi huippuja. Aniharva kunnollisen julkaisuluettelon omaava on tullut tänne muuta kuin rakkauden takia.

Ratkaisuehdotus. Fokus vahvuusalueille ja reilusti yhteistyötä muiden maiden kanssa opiskelijoiden liikkuvuuden takaamiseksi. Meillä ei tarvitse kouluttaa englantilaisia filologeja jos britit tai ruotsalaiset tekevät sen paremmin. Vastaavasti me olemme syöpätutkimuksen osalta varmaan maailman ykkösiä. Otetaan ulkomaalaisia tänne opiskelemaan sitä.

Tohtorikoulutettavien määrän leikkaaminen ja panostaminen laadukkaaseen maisterikoulutukseen olisi myös hyvä juttu.

Summa summarum. Ulkomaisten huippujen saaminen suomeen tuskin kaatuu leikkauksiin vaan heikkoon tieteen tasoon. Se on ollut heikko myös muutama vuosi sitten kun tutkimusrahoituksemme oli aivan maailman kärkeä. Ja siis onhan se varmasti vieläkin.

Käyttäjän JukkaWestermarck kuva
Jukka Westermarck

"Summa summarum. Ulkomaisten huippujen saaminen suomeen tuskin kaatuu leikkauksiin vaan heikkoon tieteen tasoon"

Tieteen taso on lähes suoraan verrannollinen rahoitukseen jos ei oleteta että suomalaiset tutkijat ovat muita tyhmempiä. Kyllä suomeen pystyy rekrytoimaan jos on tarjota kilpailukykyinen rahoitus aloittavalle tutkimusryhmälle sekä visio siitä että rahoitusta on tarjolla riittävästi jos tutkimusryhmä pärjää.

Olimme 10 v. sitten tieteen tasossa samalla viivalla useampien OECD maiden kanssa , mutta siitä lähtien rahoitus kurjistunut ja tieteen taso laskenut suoraan suhteessa siihen. Esimerkisi Suomen akatemian terveyden tutkimuksen projektikohtaiset määräraha on nyt vuonna 2016 sama kuin se oli vielä tieteemme loistovuosina 2004 ja on selvää että kustannukset ovat karanneet sillä välin sekä kilpailu koventunut. Nykyisellä rahoitustasolla ei mitään realistista mahdollisuutta kilpailla kansainvälisesti ja siitä osoituksena kaikki maat jotka olivat suomea huonompia tieteessä vuonna 2005, ovat nyt ohittaneet meidät.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Toisaalta 2009 akatemian paperin mukaan tutkimusrahoitus oli aivan maailman kärjessä, tieteen taso puolestaan pohjoismaiden heikoin ja OECD-maiden keskitasoa. Tohtoreiden koulutusmäärät olivat noin puolet korkeampia kuin esimerkiksi Saksassa.

Toki syitä on monia. Yksi syy varmasti on ollut valtion ohjaus jossa perustutkimuksen rahoitusta on ohjattu soveltavaan tutkimukseen. Mutta myös yliopiston on katsottava peiliin ja mietittävä, onko meidän tosiaan hajautettava resurssit näin levälleen.

Itseäni lähinnä olevat alat luonnontieteessä ja tekniikassa pärjäävät suunnilleen heikoimmin. Se on kova isku niille jotka odottavat rahaksi muutettavia innovaatioita yliopistoista, mutta tosiasia jonka kanssa on elettävä. Eikä voida sanoa että näillä aloilla menestys olisi varsinaisesti rahoituksesta kiinni. Itse väittäisin että peruskoulutuksen heikko laatu on isossa osassa. Netti antaa mahdollisuuden verrata diplomi-insinöörin opetusta vaikka Aallossa ja MIT:ssä, ja ero on käsittämätön.

Käyttäjän JukkaWestermarck kuva
Jukka Westermarck Vastaus kommenttiin #8

"Toisaalta 2009 akatemian paperin mukaan tutkimusrahoitus oli aivan maailman kärjessä"

Tässä onkin tilastojen suurin harha. Tutkimuksen kokonaisrahoitus voi näyttää suurelta kun siihen lasketaan kaikki rahoitus mukaan lukien TEKES joka suurimmalta osalta menee ja meni yritysten kuten Nokia tuotekehitykseen. Jos mitataan sitä rahaa jolla tutkimusta ja tiedettä tehdään, eli tutkimusryhmien saatavilla olevaa käyttörahaa olemme ollet jäljessä muita jo pitkään. Tämä raha on se joka ratkaisee tieteen tason koska tiedettä tekevät tutkimusryhmät ja tutkijat, ei instituutiot.

"Mutta myös yliopiston on katsottava peiliin ja mietittävä, onko meidän tosiaan hajautettava resurssit näin levälleen"

Tästä aivan samaa mieltä ja myös kuvaamassani rekrytointitilanteessa yliopistoltamme puuttui rohkeus toteuttaa strategiaansa, eli sijoittaa tähän rekrytoitavaan. Siltiu tärkeintä olisi huolehtia siitä että huipuilla on saatavilla yliopistorahoituksesta riippumatonta (eli AKA) rahoitusta suunilleen sen verran kuin kilpailijamaissa. EI aina ole edes kyse uudesta rahoituksesta vaan myös jo olemassa olevaa AKA rahoitusta voisi ohjata paremmin esimerkiksi suuntamalla huippuykiskkörahoituksen ryhmäkohtaisiksi suuriksi huippuhankerahoiksi. Jos rekytoitavalla jolla on kova CV olisi tiedossa että hän voi saada 1-1.5 m€/4v rahoituksen omilla ansioillaan olisi tämä selkeä rekrytointivaltti.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #11

'Jos rekytoitavalla jolla on kova CV olisi tiedossa että hän voi saada 1-1.5 m€/4v rahoituksen omilla ansioillaan olisi tämä selkeä rekrytointivaltti.'

Jep. Systeemimme on rahoituksen suhteen aivan liian tehoton. Käytämme järkyttävän määrän tutkijoiden ja professoreiden työaikaa liian pienien ja lyhyiden rahoituksen tynkien jatkuvaan hakemiseen. Se on yksinkertaisesti hukkaan heitettyä ja todella kallista aikaa.

Tekes ja muut instituutiot rahoittavat toki myös tutkimusta. Rahoituslähteitä on kyllä melko paljon, mutta hajanaisuus tekee rahoituksen kasaamisesta varmasti todella työlästä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Täsmennän nyt vielä että mieluusti antaisin nyt alkuun kaikki aseisiin menevät rahat ja osan sosiaalietuuksista nyt ihan ensialkuun kouluille.

Koulutus on tärkein ihmisten välistä tasa-arvoa tuottava asia ja tiede ylivoimaisesti upein ihmiskunnan saavutus.

Ei sen silti pitäisi tulla järkytyksenä että laskevan BKT:n ja rappeutuvan väestön oloissa rahaa lähtee myös yliopistoista. Pätevä kaveri ei koskaan masennu potkuista koska hänelle on selvää että uutta työtä on aina.

Juha Merisaari

Tätä ei sivistymättömän kannata kommentoida.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Vaikea ymmärtää kokoomusta ja keskustaa tässä asiassa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Rahaa kun ei tule taikaseinästä niin olisi hyvä jos Suomen älyköt myös yrittäisivät julkisesti kertoa miten taloutemme korjataan.

Käyttäjän xphs kuva
Olli Rantanen

Tutkijoiden tehtävä on tutkia, ei hoitaa talouspolitiikkaa yrityksissä tai valtion tasolla. Siihen löytyy ihan omat ihmiset. Taloustieteen tutkijat tietysti sitten oma lukunsa.

Suomen talous korjataan nostamalla vienti plussalle, raha virtaa silloin suomeen, ei täältä pois. Siihen tarvitaan tällä hetkellä niitä tutkijoita, joiden koulutuksesta sekä tutkimuksesta nyt leikataan. Vaikutukset eivät ikävä kyllä vain näy heti, vaan aikaisintaan 5-10 vuodessa.
Kuten näkyi tämä romahduskin vastaavalla, 10-vuoden viiveellä.
Esim. suuri osa vientiteollisuuden ongelmista on selitettävissä usean vuosikymmenen lyhytnäköisellä talouspolitiikalla niin valtion tasolla, kuin yrityksissäkin. Suuri määrä suomalaisia vientiyrityksiä on nyt vaikeuksissa, koska ne ovat järjestelmällisesti ajaneet tuotekehityksensä alas 90-luvun lamassa. Silloin kehitetyillä tuotteilla pärjättiin 2000-luvulle asti, kunhan leikattiin jatkuvasti kuluja. Mutta 2010-luvulla, vapaan tiedonvälityksen maailmassa, kukaan ei osta 20-vuotta vanhaa tuotetta uuden hinnalla, jos jostain löytyy uudempi tai selvästi edullisempi. Hinnalla emme voi kilpailla jos haluamme säilyä teollisuusmaana, laadulla voimme, mutta emme nykyisellä satsauksella tieteeseen.

Niko Sillanpää

Blogisti on oikeassa siinä, että juustohöylässä ei ole mitään järkeä.

Helpointa olisi lähteä tieteellisessä mielessä ja erityisesti käytännön kannalta arvottomien, läpeensä politisoituneiden 60-luvulla ja sen jälkeen syntyneiden yhteiskuntatieteiden spin-off-tutkimusalojen, kuten nais- ja sukupuolentutkimus, kulttuurintutkimus ja kehitysmaatutkimus, lopettamisesta kokonaan. Listaan voi lisätä myös Boas/Mead-vetoisen antropologian.

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas

Kannatatko myös vammaistutkimuksen lopettamista? Se on pieni ala ja säästöjä sen lopettamisesta saataisiin vain hyvi vähän, mutta minua kiinnostaa tämä periaatteellisena kysymyksenä. Jos nimittäin pitää sukupuolentutkimusta "politisoituna" on helppo pitää myös vammaistutkimusta sellaisena myös. Tietysti jos on sitä mieltä, että vammaisuus palautuu vain ja ainoastaan yksilön (tässä tapauksessa vammaisen) fyysisiin ominaisuuksiin (jotka voidaan todistaa luonnontieteellisesti), silloin vammaistutkimus on varmasti silkkaa huuhaata. Haluaisin tietää kuinka vammaisuutta sitten tutkittaisiin yksinomaan luonnontieteellisillä käsitteillä. Esimerkiksi joissain kulttuureissa uimataito on hengissä selviämisen kannalta niin olennainen taito, että uimataidoton yhteisön jäsen on käytännössä vammainen. Länsimaissa näin ei ole. Kuinka todistat luonnontieteellisesti jomman kumman käsityksen "vääräksi" ja toisen vastaavasti "oikeaksi"?

Käyttäjän JukkaWestermarck kuva
Jukka Westermarck

Minulla ei ole kompetenssia vastata tähän kysymykseen, mutta periaatteena sanoisin että tieteen tulisi olla mahdollisimman itseohjautuvaa eli perustua tutkijoiden omaan motivaatioon. Se on jokaisen tutkijan oma vastuu pystyä osoittamaan rahoittajille alansa tarpeellisuus ja se että itse on kykenevä vastaamaan esitettyihin kysymyksiin jos tutkimusta rahotetaan. Näin olen omaan uraanikin suhtautunut, niin kauan kuin minulla on rahoittajien luottamus on minulla mandaatti jatkaa sitä mitä teen.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Suomi nousee ja rahan riittäminen on poliittinen päätös? Kiintoisa väite senkin jälkeen, kun meillä on ollut mm. neljän vuoden putki BKT:n laskua, + 400.000 työtöntä ja vienti näyttää tältä:
http://www.finlande.nl/Public/default.aspx?content...

Työskenneltyäni 3 vuotta UIUC:ssa ja 6 vuotta Turun yliopistossa tulin vakuuttuneeksi siitä, että suomalaisen korkeakoulun talouden ja toiminnan (opetus, tutkimus, hallinto, yhteistyö, markkinointi, palvelut jne.) laadussa sekä tehossa että seurannassa on kosolti ns. ilmaa.

Yliopistojemme olisi pitänyt vuosien varrella ja jo kauan sitten poistaa sitä klaffia kovalla kädellä ja käyttää säästyneet resurssit tehokkuden ja opetuksen/tieteen tason hyväksi. Siihen eivät korkeakoulut ole kuitenkaan kyenneet vapaaehtoisesti.

Yliopistojen omillakin päätöksillä voisi saada rahan paremmin riittämään, mutta kukapa vallitsevaa asiaintilaa haluaisi muuttaa, kun se merkitsisi sisäisen vaatimustason nostoa joka suhteessa. Myös yliopistojen toimintakulttuurin ja ns. sisäisen sivistyksen osalta. Muutosagenttiudesta lähinnä vain puhutaan.

Tämä ei tarkoita sitä, etteivätkö jotkin laitokset toimi laadukkaasti.

Käyttäjän mattihytola kuva
Matti Hytölä

Huippu yliopistojen huippuosaajat voisivat tehdä poikkitieteellistä yhteistyötä ja käyttää ylivertaisia kykyjään rahoituksen järjestämiseksi yksityiseltä sektorilta. Luulisi että maailman kansalaiset maksaisivat suuriakin lukukausimaksuja saadakseen huippukoulutusta. Ja yritykset saadessaan yliopistoilta palveluja tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Ja onko yleensä järkeä kouluttaa suomalaisia veronmaksajien laitoksissa elätettäviksi? Eikö olisi järkevämpää kouluttaa vienti- ja verotulojan tuottavia kansalaisia.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

"Rahan riittäminen on poliittinen päätös". Kansalaiset pakotetaan tukemaan tuulivoimaa sähköveroa korottamalla. Tuulivoiman on sanottu ratkaisevan ilmastonmuutoksen ongelmat, ja tähän on saatu jopa tiedemaailmasta esim. LUT ja Aalto yliopistolta tutkimuksia jotka pitävät valtion tukea itsessään kannattamattomaan teollisuudelle tarpeellisena. Tästä kehittyy muutama miljonääri lisää Suomeenkin, kuitenkin pääosa tuesta menee ulkomaisille sijoittajille ja tuulivoimaloiden valmistajille.
Valtioneuvoston kanslialla on mahdollisuus tilata haluamaansa tutkimus- ja selvitystoimintaa vuosittain kymmenellä miljoonalla eurolla. Rahat menee kuitenkin korruptoituneen viranomaisverkoston tarkoitushakuisiin tutkimuksiin joita tieteentekijät laiskuuttaan epäilyttävillä raporteilla tukevat. Tukirahat ohjautuvat jatkossakin tuulivoima huijaukseen, jota nämä tuulivoima myönteiset tutkimukset tukevat epärehellisesti.
Tuulivoiman tukeen on rahaa varattu 12 vuoden ajaksi yhteensä yli 4 miljardia euroa. Tätä nämä moraalittomat tutkimukset tukevat, samalla tutkijat kuluttavat omat mahdollisuudet tieteentekemiseen, kun valtion rahat ohjautuvat huuhaa teollisuuteen.

Tuulivoimalat ovat terveys- ja ympäristöhaittoja aina alueellaan, niitä tukevat kaikenmaailman höpöhöpö tutkimukset ja melumallinnukset ym. epärehelliset ihmiset tutkimuksineen. Tarkoituksena on ottaa rahat pois vaan kun on annettu siihen mahdollisuus, vaikka lähiasukkaat kärsivät jo aiheutetuista terveyshaitoista. Terveyshaittojen tutkimukseen ei saa tutkimusrahaa, kun tulokset pakottaisivat pysäyttämään epärehellisen tuulivoimateollisuuden.
Käytössä olevat melumallinnusohjelmat eivät sovellu matalataajuiselle tuulivoimamelulle Suomen ilmasto-olosuhteissa, mutta lähtömelutasoa vääristelemällä ne vastaavat vielä vähemmän todellisuutta.

Yksityiset ihmiset säästivät valtion rahoja yli 300 miljoonaa euroa viimevuonna sitkeällä tuulivoima rakentamisen vastustuksella:
http://pitkaranta.blogspot.fi/2016/03/hs-ennusteen...
http://www.hs.fi/mielipide/a1430882795333

Matias Ahtopelto

Kun rahat eivät riitä kaikkeen, niin ne eivät riitä. Joko pitää ottaa lisää velkaa tai leikata. Kaikki tahot joilta joudutaan leikkaamaan, ovat nostaneet hirveän älämölön. Ei ainakaan meiltä mutta muilta. Leikkausten prioprisointi ja lisälainan otto jakaa kansalaisia. Hallitus on priorisoinut eli ottanut selvän poliittisen kannan niin leikkauksiin kuin lisälainan ottoon. Valtaosa suomalaista onneksi ei ymmärrä näitä "humaanisiin tarkoituksiin" pumpattavia veronmaksajien rahoja koska koskettavat kaikkia niitä, jotka maksavat veroja. Sitten on nämä porukat, jotka huutavat kaikkeen hyvään rahaa, mutta eivät itse osallistu kustannuksiin.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Näin maalaisena en tuota yliopistopiirien valitusta oikein ymmärrä.
Siellä ei ilmeisesti osata toimia, kuten esimerkiksi yrityksissä toimitaan.
Jos rahaa jostain syystä on aiempaa vähemmän, asioihin reagoidaan olemassa olevan tilanteen mukaan. Mietitään mikä on tarpeellista, karsitaan ylimääräisistä kuluista, jotka toiminnan kannalta eivät ole pakollisia. Kohdistetaan varat tärkeisiin kohteisiin.

Minusta on naurettavaa puhua, että hallitus on koulutusvihamielinen, syy on yksinkertaisesti vain niin, että jostain on pakko tinkiä ja velkavuoren kasvattaminen ei vain ole järkevää.

Kun katsotaan yliopistojen tutkimuskohteita, niin aivan liian paljon on pelkkää nollatutkimusta, jotka kuuluvat sarjaan "on mukava tietää", vaikka lopputuloksena ei välttämättä mitään järjellistä aikaansaada.

Vaikkapa tälläistä, jossa kyllä yhteiskunnan rahat menevät enemmän kuin
hukkaan

"”Päädyin tutkimaan, miten Hitler on ollut populaarikulttuurissa parodian ja huumorin kohteena”, Saarikoski kertoo.
Vaikea on tuollaisestakin tutkimuksesta yhteiskunnalista hyötyä saada!

Käyttäjän JukkaWestermarck kuva
Jukka Westermarck

Kaikkien taloustieteilijöidenkin mielestä (Korkmann ym.) tieteeseen kannattaisi sijoittaa vaikkapa sitten lainarahalla koska se tutkimuksten mukaan tuottaa 3-5 kertaisesti siihen sijoitetun rahan takaisin kansantalouteen. SIten tiederahoituksesta ei kannata leikata jos haluaa Suomen talouden nousuun. Kyseessä ei ole yliopistopiirien mielipide, emmekä itse saa tästä mahdollisesta lisärahoituksesta itsellemme mitään. Minä olen aidosti huolissani siitä että Suomen tulevaisuus on vaarassa kun osaamisen taso laksee ja emme enää pysty kilpailemaan kansainvälisesti korkean osaamisen tuotteilla, eli samalla asialla tässä ollaan. Toisaalta sivistysvaltion ominaisuuksiin kuuluu se että siellä tehdään vapaata yliopistotutkimusta joka joskus johtaa hyötyihin, joskus ei. Tiedon lisääminen on oma hyveensä sivistysvaltioissa ja millään ei voi ennustaa mikä tulee tuottamaan ja mikä ei. Tietenkin hyvä kysymys on onko Suomi todellakin sivistysvaltio ?

Toimituksen poiminnat